Pajarit

Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa.

Pajarit eli bojaarit (ven. боярин, bojarin, ’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä[1] ennen Pietari Suuren aikaa. Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston eli pajariduuman vuonna 1711.[2] Pajarit toimivat sotureina ja hallitsijan neuvonantajina.[1][3]

Pajari-nimitystä käytettiin myös muun muassa Unkarin ja Romanian alueella.

Pajarien alkuperä

Venäläiset pajarit on perinteisesti jaettu kolmeen eri kategoriaan:

  • rurikilaiset ruhtinaat (muun muassa suvut Šuiski, Vorotonski ja Repnin)
  • Liettuan ja Kultaisen Ordan ruhtinaat, joiden väitettiin polveutuvan itse Tšingis-kaanista (muun muassa suvut Belsk ja Mstilavski)
  • ikivanha moskovalainen aateli, joka on palvellut suuriruhtinaita 1300-luvulta lähtien (muun muassa suvut Romanov, Godunov ja Šeremetjev)

Lähteet

  1. ↑ a b Osmo Jussila: Miksi Venäjä on erilainen? s. 56
  2. ↑ Hakusana Duuma, Pieni tietosanakirja
  3. ↑ Helmi Betancourt, Venäläinen vapaus s. 2, alaviite, pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2012

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pajarit Wikimedia Commonsissa
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.